SKAL ja Logistiikkayritysten Liitto: Päästökaupparatkaisussa Suomen etu ensin

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Logistiikkayritysten Liitto ry kehottavat hallitusta huolehtimaan, että vuonna 2027 voimaan tulevan liikenteen päästökaupan tulot ja ilmastorahastoon liittyvä Suomen saanto ohjataan liikenteen päästöjen vähentämistoimiin. SKAL ja Logistiikkayritysten Liitto esittävät keinoja raskaan liikenteen huomioimiseksi.  

Päästökaupan voimaantulo sallii päästökauppatulojen palautuksen jäsenmaille. Suomen saannoksi on arvioitu noin 450 miljoonaa euroa, josta tieliikenteelle noin 300 miljoonaa euroa. Direktiivi jättää melko paljon kansallista liikkumavaraa rahan käytössä. Myös Sosiaalisen ilmastorahaston tavoite on vähentää päästökaupan negatiivisia vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille, sekä edistää irtautumista fossiilisista polttoaineista. 

- Näiden välineiden käyttö Suomen tieliikenteen hyödyksi on pyrittävä maksimoimaan. Meidän on säilytettävä logistinen kilpailukykymme. Tähän liittyy merkittävästi EU:n päästökaupparatkaisu, joka uhkaa nostaa liikenteen käyttämän energian hintaa, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.  

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Logistiikkayritysten Liitto ry pitävät välttämättömänä, että kuljetusalan kilpailukyky turvataan ympäristösääntelyn kiristyessä.  Suomen kilpailukyky edellyttää kustannustehokasta ja toimivaa logistiikkaa. 

Kujalan mukaan fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupan vaikutusarvioihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä.  

- Se voi nostaa polttoaineen hintaa huomattavasti enemmän kuin nyt osataan arvioida. Päästövähennyskeinojen päällekkäiset kulut tulee arvioida ja kohtuuttomat polttoaineen hinnan nousut välttää, muistuttaa Kujala. 

Pitkät välimatkat ja meri erottavat Suomen Euroopan päämarkkinoista ja lisäävät Suomen ulkomaankaupan kustannuksia. Myös arktiset olosuhteemme luovat haasteita, joita muilla ei ole. Suomen kaltaiselle maalle energian hinta on tärkeä kilpailutekijä.  

Järjestöjen mukaan päästökauppatulot ja sosiaalisen ilmastorahaston tulot tulee ohjata kattavaan tankkaus- ja latausinfrastruktuuriin, mikä on edellytys vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymiselle raskaassa liikenteessä. Suomen hallituksen tulee tehdä aktiivista vaikuttamistyötä EU:ssa, jotta myös biokaasun tankkausasemien tukeminen olisi jatkossa mahdollista. Sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki tulee palauttaa keinovalikoimaan. 

- Erinomainen, koko yhteiskunnan toimivuutta palveleva kohde päästökauppatulojen käytölle on tiestön ja myös siltojen korjausvelan vähentäminen. Lisäksi rahoitusta on tarpeen suunnata liikenteen päästöihin liittyvään t & k -toimintaan. Tämä antaa työkaluja myös kuljetusalan vastuullisuusraportointiin, SKALin logistiikkajohtaja, Logistiikkayritysten Liiton toimitusjohtaja Outi Nietola sanoo. 

SKALin ja Logistiikkayritysten Liiton mukaan Suomen on itse osattava tuoda näitä tekijöitä esiin myös EU- säädöksiin vaikuttamisessa.  

- Päästökauppatuloilla ja ilmastorahastolla tulee lieventää päästökaupan laajenemisen aiheuttamia sosiaalisia ja taloudellisia haasteita, Suomen logistiset erityispiirteet huomioiden, Outi Nietola sanoo.  

Ammattidiesel valmisteluun, taakanjakosektoria arvioitava  

Raskaan kaluston keskeisenä käyttövoimana on vielä pitkään diesel, ja tämä on tunnistettava kaikissa päätöksissä.  

Kuljetusala kiittää, että hallitus on päättänyt ottaa käyttöön ammattidieseljärjestelmän kun päästökauppa tulee voimaan vuonna 2027. Ammattidieselin valmistelu tulee käynnistää nopeasti.  

Järjestöjen mukaan pidemmällä aikavälillä tulisi tarkastella taakanjakoasetuksen tarpeellisuutta ja toimivuutta. Päällekkäisten ilmastotoimien välttämiseksi on vähitellen kaikki muu paitsi maankäyttö saatava EU:n laajuiseen päästökauppaan. Tämä kohtuullistaisi liikenteen päästövähennystoimia Suomessa ja olisi kustannustehokkaampi ja tasapuolisempi kuin taakanjakoasetuksen mukainen järjestelmä. 

Lisätietoja:  

Anssi Kujala, toimitusjohtaja, SKAL, puhelin 0400 567925, anssi.kujala@skal.fi  
Outi Nietola, logistiikkajohtaja, SKAL, puhelin 040194 4776, outi.nietola@skal.fi 

Fakta:  

Sosiaalinen ilmastorahasto (SCF) 

Sosiaalisen rahaston tavoitteena on vähentääpäästökaupan negatiivisia vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille ja edistää irtautumista fossiilisista polttoaineista.  

Päästökauppa laajenee koskemaan tieliikennettä ja rakennusten erillislämmitystä vuodesta 2027 lähtien (ETS2). Suomessa EU:n sosiaalisen ilmastorahaston varoja ohjataan muun muassa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sekä vähäpäästöisen liikkumisen edistämiseen. 

Tämän hetken arvion mukaan sosiaalisen ilmastorahaston suuruus on 86,7 miljardia euroa vuosien 2026–2032 aikana. Suomen saama osuus rahastosta on korkeintaan 464 miljoonaa euroa vuosina 2026–2032, mikä sisältää kansallisen osarahoituksen. Rahaston käyttö edellyttää kansallista ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaa, joka toimitetaan Euroopan komissiolle kesäkuun 2025 loppuun mennessä. 

Polttoainejakelun päästökauppajärjestelmä (ETS2) 

ETS2-jakso on vuodet 2027–2032 tai, jos energian hinta on korkea, jakso alkaa vuonna 2028. Päästökaupan markkinamekanismi ei ole täysin aito, koska vuosina2027–2030 hiilen hinnan ylittäessä 45 euroa / tonni vuoden 2020 hintatasolla mitattuna ylimääräisiä päästöoikeuksia vapautettaisiin huutokaupattavaksi. Suomen arviomuistiossa kustannusvaikutuksia arvioitaessa on käytetty hiilen hintaa 50 euroa/tonni.Tällä hinnalla on kansallisessa arviomuistiossa laskettu dieselin hinnan nousevan 11 senttiä litra ja bensiinin 16 senttiä litra. Vaikka järjestelmässä on nopean hiilen hinnan nousua rajoittavia mekanismeja, on arvioitu, että hiilen hinta voi nousta 50 euroa korkeammaksi.