Elinkeinoelämän logistiikkajärjestöt: Suomen logistinen saavutettavuus ja kilpailukyky varmistettava tulevalla hallituskaudella

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi liikenteeseen ja logistiikkaan kohdistuu globaalisti nyt ja tulevina vuosikymmeninä valtava muutostarve, jotta niiden aiheuttamia merkittäviä kasvihuonepäästöjä saadaan vähennettyä. Vähähiiliseen ja myöhemmin täysin fossiilittomaan liikenteeseen siirtyminen aiheuttaa kustannusten huomattavaa kasvua ja suuria kilpailukykyhaasteita Suomen logistiikka-alan yrityksille kaikissa kuljetusmuodoissa niin teillä, raiteilla, merellä kuin ilmassa. Liikenteen ja logistiikan toimiala on sitoutunut laajasti Suomen ilmastotavoitteisiin ja työskentelee niiden saavuttamiseksi. Puhtaampien kuljetusten ja muiden logististen palveluiden tuottaminen ei kuitenkaan ole mahdollista, jos toimintaympäristö ja -edellytykset eivät ole kunnossa ja yritystoiminta kestävällä ja kannattavalla pohjalla.

Samaan aikaan kun ilmastonmuutos ja sen edellyttämät päästövähennystoimet haastavat koko logistiikka-alaa, on Suomen logistinen saavutettavuus heikentynyt dramaattisesti Venäjän aloittaman Ukrainan hyökkäyssodan myötä. Suomen asema on muuttunut lännen ja idän solmukohdasta globaalien toimitusketjujen kaukaiseksi pääteasemaksi aiheuttaen samalla merkittäviä riskejä maamme huoltovarmuudelle. Kansainväliset raide- ja lentoyhteydet itään ovat vähentyneet ja Suomen ulkomaankauppa on entistäkin suuremmissa määrin Itämeren merikuljetusten varassa, missä geopoliittiset riskit ovat sodan johdosta kohonneet. Sodan laukaisema energiakriisi kohdistuu myös rajusti polttoaineita ja sähköä käyttävään logistiikka-alaan.

Kotimainen logistiikka-ala palvelee koko suomalaista yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Sen varassa on niin kansalaisten elintarvikkeiden kuin muidenkin käyttöhyödykkeiden saanti, yritysten tarvitsemat tavaravienti- ja tuontikuljetukset sekä kotimaan moninaiset tavarakuljetukset. Ala työllistää noin 100 000 ihmistä, ja Suomen liikenneverkossa kulkee yhteensä noin 130 miljardin euron edestä vienti- ja tuontitavaraa vuosittain. Maantieliikenne muodostaa Suomen sisäisen logistiikan perustan. Kotimaan tavaraliikenteen tonneista kulkee 90 % tiestöllä. Vastaavasti Suomen ulkomaankaupasta kulki jo ennen Venäjän aloittamaa Ukrainan sotaa lähes 85 % meritse. Venäjän rajan sulkeuduttua on meriliikenteen merkitys korostunut entisestään.

Liikenteen kustannukset – erityisesti välttämättömät päästövähennystoimenpiteet ja niistä aiheutuvat nousevat kustannukset – vaikuttavat käytännössä kaikkiin yrityksiimme, työllisyyteemme, ulkomaankauppaamme ja koko yhteiskuntaamme muuta Eurooppaa enemmän. Maamme syrjäisen sijainnin, pitkien sisäisten välimatkojen, arktisen ilmaston ja maailman geopoliittisen tilanteen takia tehokas ja kilpailukykyinen liikennejärjestelmä ja logistiikka on Suomelle erityisesti tässä ajassa kriittisen tärkeää.

Suomen seuraavan hallituksen tulee panostaa vahvasti maamme logistisen saavutettavuuden, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden parantamiseen.

7 ratkaisua Suomen logistisen saavutettavuuden ja kilpailukyvyn varmistamiseksi

Laaditaan hallituksen toimesta kansallinen strateginen arvio sekä toimenpideohjelma Suomen logistisen saavutettavuuden, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Päätöksenteon vaikutukset kuljetus- ja logistiikka-alalle on tarkasteltava aiempaa kattavammin, sillä mm. kustannusvaikutukset logistiikka-alalle heijastuvat voimakkaasti muille aloille ja koko yhteiskuntaan.

Nostetaan liikenneinfran perusväylänpidon rahoitus 1500 miljoonaan euroon vuodessa ja investointirahoitus 600 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä mahdollistaa valtakunnallisen Liikenne12-suunnitelman toteuttamisen sekä väylänpidon kestävällä tavalla, jossa väylästö ei enempää rapistu eikä korjausvelka kasva. Sidotaan rahoituksen taso kustannuskehitykseen indeksiehdoin. Toimiva liikennejärjestelmä ja sujuva liikenne on logistisen kilpailukyvyn perusedellytys.

Logistiikassa tavoitteena tulee olla globaalit tai vähintään EU-laajuiset tasaveroiset ilmastotoimet ja taloudelliset ohjauskeinot kaikissa liikennemuodoissa. Logistiikan kustannuksia nostavia ja puhtaasti kansallisia päästövähennystoimia tulee välttää. Suomen edetessä ilmastotoimissa EU:ta nopeammin tulee lisäkustannukset tasoittaa yrityksille logistisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Polttoaineverotusta voidaan laskea kokonaisuudessaan tai ammattikäytössä olevan dieselin osalta.

Jatketaan päästöjen vähentämiseksi kansallisia kannusteita, jotta ajoneuvo- ja aluskanta uudistuu, käyttövoimamurrospanostukset välttämättömään uusien käyttövoimien lataus- ja jakeluinfraan nopeutuisivat ja yritykset rohkaistuisivat investoimaan uuden kaluston käyttöönottoon kuljetuksissa.

Varmistetaan suomalaisen merenkulun kilpailukyky EU:n suuntaviivojen mukaisesti. Suomessa toimivien yritysten kilpailukyky ei saa heikentyä meriliikenteen talviolosuhteiden vuoksi. Talvimerenkululle tulee saada pysyvä hyvitys EU:n päästökaupassa ja uusiutuvien meripolttoaineiden velvoitteessa sekä valmisteilla olevassa IMO:n taloudellisessa ohjauskeinossa. Lisäksi tulee tehdä päätös ikääntyvän jäänmurtolaivaston uusimisen aloituksesta ja toimintamallin kehittämisestä, jotta merikuljetusten palvelutaso- ja ympäristöpäästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa.

Edistetään liikenteen ja logistiikan dataekosysteemin kehittymistä markkinaehtoisesti ja sopimuksiin perustuen. Jatketaan nykyisen hallituksen aikana laaditun logistiikan digitalisaatiota koskevan periaatepäätöksen toimeenpanoa. Varmistetaan logistiikan digitalisaation edistämistoimille riittävä rahoitus.

Kehitetään logistiikka-alan koulutusta suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti toimitusketjun kaikissa vaiheissa ja tehtävissä, koskien kaikkia kuljetusmuotoja suorittavalta tasolta vaativiin asiantuntijatehtäviin. Parannetaan työvoiman tarjontaa työvoiman saatavuusharkinnasta luopumalla sekä madaltamalla työllistymisen kynnystä kannustinloukkuja purkamalla.

Allekirjoittajat:

Pekka Aaltonen, toimitusjohtaja, Logistiikkayritysten Liitto ry

Tuomas Aarto, toimitusjohtaja, Palvelualojen työnantajat Palta ry

Anssi Kujala, toimitusjohtaja, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Petri Laitinen, toimitusjohtaja, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry

Juha Mutru, toimitusjohtaja, Satamaoperaattorit ry

Annaleena Mäkilä, toimitusjohtaja, Suomen Satamaliitto ry

Sari Turkkila, toiminnanjohtaja, Suomen Laivameklarit ry

Tiina Tuurnala, toimitusjohtaja, Suomen Varustamot ry

Lisätietojen antajat:

Logistiikkayritysten Liitto ry, toimitusjohtaja Pekka Aaltonen
puh 050 349 2259, pekka.aaltonen[at]logistiikkayritykset.fi

Palvelualojen työnantajat Palta ry, liikenne- ja logistiikkajohtaja Petri Laitinen
puh 040 588 1071, petri.laitinen[at]palta.fi

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, toimitusjohtaja Anssi Kujala

puh 0400 567 925, anssi.kujala[at]skal.fi

Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, toimitusjohtaja Petri Laitinen

puh 040 588 1071, petri.laitinen[at]huolintaliitto.fi

Satamaoperaattorit ry, toimitusjohtaja Juha Mutru

puh 040 546 5059, juha.mutru[at]satamaoperaattorit.fi

Suomen Satamaliitto ry, toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä

puh 050 470 7926, annaleena.makila[at]satamaliitto.fi

Suomen Laivameklarit ry, toiminnanjohtaja Sari Turkkila

puh 040 526 3348, sari.turkkila[at]shipbrokers.fi

Suomen Varustamot ry, toimitusjohtaja Tiina Tuurnala

puh 040 547 6762, tiina.tuurnala[at]shipowners.fi

Logistiikkayritysten Liitto ry:n jäsenet ovat suuria logistiikkayrityksiä, jotka yhteistyössä kehittävät logistiikan toimintaedellytyksiä siten, että alan ja elinkeinoelämän kilpailukyky paranee muuttuvassa toimintaympäristössä. Palvelualojen työnantajat Palta ry edustaa noin 2000 eri palvelutoimialoilla toimivaa jäsentään, ja sen jäsenten henkilöstöstä noin neljännes työskentelee liikenne- ja logistiikka-alalla. Satamaoperaattorit ry on ahtaus- ja terminaalitoimintaa harjoittavien yritysten valtakunnallinen työnantaja- ja elinkeinopoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka noin 40 jäsenyritystä käsittelevät valtaosan Suomen ulkomaankaupan tavaravirroista. Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry edustaa reilua 70 huolinta- ja logistiikka-alan yritystä, jotka yhdessä vastaavat valtaosasta Suomen ulkomaankaupan tuotteiden vienti- ja tuontikuljetuksista sekä niihin liittyvistä tullauksista ja lisäpalveluista kaikissa liikennemuodoissa. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö, johon kuuluu noin 4 100 kuljetusyritystä ympäri Suomea. Suomen Laivameklarit ry on merilogistiikan palveluja Suomen tuonnille ja viennille tarjoavien yritysten edunvalvoja. Yhdistyksen jäsenet ovat kansainvälisiä konttivarustamoja, satamaoperaattoreita, agentteja ja laivameklareita. Suomen Satamaliitto ry edustaa kauppamerenkulun satamia ja satamanpitäjiä kotimaan ja EU:n päätöksenteossa. Satamaliiton jäseninä on 28 Suomessa toimivaa meri- ja sisävesisatamaa sekä keskeisimmät teollisuuden satamat. Suomen varustamot ry edustaa suomalaisia varustamoja työmarkkina- ja elinkeinopolitiikassa edistäen alansa kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä kansallisesti ja kansainvälisesti.